Hyllyä pukkaa

Viime viikolla kisattiin kahdesti yhteensä viisi rataa. Tulostaso ei kauheasti päätä huimannut...

Tiistaina Tamskin iltakisoissa oli ihan kivat radat, mutta molemmissa tosi hankalat keppikulmat.
Ekalla radalla oli tosi hyvä alku, mutta sitten lähdin liian hätäisesti putkeen lähetyksestä pois ja Chili tuli perään. Tosi harmillinen virhe, kun oli jo ihan selkeästi menossa sinne. Ehti siinä matkalla ottaa sitten pari ylimääräistä hyppyä, joten hyl. Loppuun en saanut oikein enää tsemppiä päälle, eikä se onnistunut oikein mitenkään.

Toka radalla kepit oli heti neljäntenä esteenä. Sujuvan radan saamiseksi oli aika välttämätöntä päästä keppien toiselle puolelle. Otin riskin ja tein tosi tiukan takaaleikkauksen. Meni oikein sisään, mutta jäi sitten kattelemaan mihin jäin ja tuli pois. Tuon tilanteen jälkeen ei tullut vetoon mukaan (saattoi olla ohjauksessa vika ;D ) ja juoksi suoraan aalle putken sijasta. Loppurata menikin vähän kontaktien treenailuiksi.

Tuosta Tamskin paljon puhetta aiheuttaneesta matosta: on varmasti ihan hyvä alusta, jos siellä treenaisi säännöllisesti. Chili, joka ei koskaan aikaisemmin ole tehnyt agility ko. alustalla liikkui kyllä todella huonosti. Käännökset olivat ehkä liiankin pitäviä. Chili kun on tottunut ehkä hieman "nojaamaan" käännöksissä, tai siis ottaa alustasta käännöksissä tukea eli luottaa siihen, että alusta liukuu hieman. Märillä kengillä se oli tosi liukas, joten kenkiä sai olla koko ajan vaihtamassa. Mutta niin vaan joku tuli suoraan ulkoa rataantutustumiseen edes kuivaamatta kenkiään...

Lauantaina omissa kisoissa kolme starttia, tuomareina Huittiset. Edellisissä Hyvinkään kisoissa en tykännyt heidän radoista yhtään, enkä kyllä tykkää vieläkään. Nopean ja estehakuisen koiran kanssa oli todella hankalaa. Ekalla radalla oli heti alussa putki täysin koiran nenän edessä sen laskeutuessa edelliseltä hypyltä. Sinnehän ei siis kuulunut mennä. Sain tuon tilanteen selvitettyä järkyttävällä äänenkäytöllä :D Koska hankalin kohta selvitettiin, niin aateltiin Chilin kanssa näyttää, että tässäkin kohdassa voi hyllyttää. Välistävetokohtaan tulin ihan järkysti myöhässä. Sain Chilin tulemaan välistä, mutta ehtikin sitten jo seuraavalle esteelle ennen kuin ehdin työntää toiselle hypylle. Hupsista keikkaa. Sitten tuli aalta läpi ja sai sylikyydin ulos.

Tokalla radalla ei sitten sujunut mikään. Oli jo menossa aalle, mutta heti kun lähdin leikkaamaan ja huusin kiipee, niin ottikin viereisen puomin. Yritin vielä koota omaa ohjausta, mutta en saanut millään enää sujuvaa rataa. Lähdettiin sitten suosiolla pois, sen jälkeen kun Chili oli tehnyt ehkä 5 hyllyä...

Kolmas rata oli näistä kaikista mentävin. Keinulta tuli vitonen, lähti kepeille vetoon niin, että tuli keinun sivusta pois... Kepeille meni oikein sisään, muttei sitten enää taipunut kakkoseen. Hyvin tyypillinen virhe meille! Puomin leijeröinnin sain onnistumaan ihan ookoosti, mutta sitten jäin ihan turhaan himmailemaan ja Chili ehti pyörähtää ennen kulmahyppyä. Pussin jälkeinen kohta meni ihan plörinäksi, kun en pysynyt suunnitelmassa vaan aloin tekemään jotain sylkkärin tapaista. Tästä ei kai kuitenkaan tullut virhettä.

Olipa taas kisat. Ei kuitenkaan jälkeenpäin harmittanut kovinkaan paljoa, Chili kuitenkin toimii tosi hyvin, jos itse ohjaan oikein. Tälläiset radat jossa ohjaajan täytyy juosta tuli perseen alla, ei oikein ole "meidän" ratoja...

Lyhyesti vielä viiime viikon treeneistä. Keskiviikkona Jaakolla sain ekalla yrittämällä nollana sinne asti minne olin tutustunutkin. Niin huippua, varsinkin kun olin ihan varma, että jumitetaan viittä ensimmäistä estettä. Alun yhtä käännöstä sitten hetki hinkattiinkin ja loppujenlipuksi tehtiin nollana n. 22 esteelle asti. Ja nuo Jaakon radat aika harvoin on sieltä helpommasta päästä ;)

Torstaina kävin ottamassa nopeat omatoimitreenit. Tehtiin pääasiassa keppien itsenäistä suorittamista ja mm. sitä Tampereen takaaleikkauskohtaa. Kaikki kerrat ihan täydellisiä. Itse sain irrota ihan mihin vain ja kaikki leikkauksetkin onnistui, myös kaikki kulmat sujui tänään loistavasti. Harmillista, että sitten lauantain kisoissa tuli kahdelta radalta keppivirhe...

Tervetuloa kurakelit!

Tänään lämpömittari saavutti jo +7 asteen rajan. Hiphei, ehkä se kevät todellakin tekee tuloaan. Tosin vakaasti edelleen uskon, että noi lumikinokset on vielä juhannuksena. Iso osa teistä alkaa olla jo sulana ja sehän tarkoittaa ah niin ihania kurakelejä. Onni on omistaa valkoinen koira, jonka etujalat roiskii kaiken kuran vatsaan ja takajalat etujalkoihin. Tänään päivälenkin jälkeen odotti siis typyä suihkukomennus. Ja suihkun jälkeenhän on ihan pakko vetää hirveät hepulit sohva-makkari-nojatuolin ympäri-sohva-makkari jne. Söpöä <3

Eilen alkoi pakollinen 10 viikon ammattiharjoittelu. Ylläripylläri allekirjoittaneella ei ole harjoittelupaikkaa. Jokapuolelta vaan vastataan, ettei ole resursseja irrottaa ketään opastamaan ja vähän kattomaan peräänkin. Ymmärrettävää, varsinkin kun suuntaudun mediatekniikkaan ja suurin osa täällä päin sijaitsevista mediataloista on kohtalaisen pieniä. En onneksi ole ainut tämän ongelman kanssa painiva, joten ei vika voinut olla pelkästään mun hakemuksissa ;) Suoritan kevään harjoittelun sitten kesätöiden ohessa. Kesäksi sentään on jo työt varmistettuna. Summasummarum, mulla on nyt siis 10 viikon kevätloma. Jotain verkkokursseja oon jo kevääksi ottanut, että edes jotain tekemistä olisi, mutta tylsää tulee takuu varmasti olemaan. Nyt siis etsintäkuulutan treeni- ja lenkkiseuraa etenkin päiviksi!  Se hyvä asia tässä on, että voi keskittyä Chilin kanssa treenaamiseen.


Eilen olin hallilla jo ennen aamuysiä. Siellä oli valmiina aika helppo 14 esteen rata numeroituna, joten hinkkasin siitä yhtä käännöskohtaa, joka valui ihan koko ajan. Tein pari kertaa myös kestävyystreeninä, jolloin mentiin sama rata putkeen kahdesti. Lopuksi vielä treenittiin vähän pöytää, kun Huittiset on tulevana lauantaina omien kisojen tuomareina. Heillä kun tuppaa aika useasti olemaan pöytä radalla...

Viime tiistaina Tiinan treeneissä treenattiin tätä:

Yllättäen ongelmaksi muodostui 7-8 väli. Jotenkin olin ajatellut sen olevan meille tosi helppo, kun Chili kyllä irtoo, mutta lähtikin sitten helposti lukemaan puomia, kun hyppylinja ei ollut oikea. Hiukan vekkaamalla sain kuitenkin linjan oikeaksi ja irtomaan ihan hyvin. Nollakierroksella tehtiin lähes puhdas suoritus, muurilla tippui palikat ja siitä taisi kääntyä myös väärään suuntaan. Mutta oli kyllä kiva kaahailurata. 24 toimi backlap ihan sairaan hyvin ja pituudelta kääntyi joka kerta ihan superpienesti!

Hiekka-aavikon kisat

Lauantaina kisattiin taas pitkästä aikaa TSAUlla. Märkä keli ja ruskea hiekka, ihana yhdistelmä. Ehkä sitä on tottunut liian hyvää, kun trenaa vallan tekonurmella ;) Oli jotenkin tylsät kisat. Mun kaikki radananalysointikaverit puuttuivat! No olihan noita tuttujakin, mutta normaalia vähemmän.

Eka rata oli Saviojan hyppis. Jäin jotenkin kolmosen niisto-persjättöön liikaa kiinni ja neloselta ehkä siksi ohi. Tästä ei kai kuitenkaan ollut tullut virhettä. No sen episodin jälkeen ei kyllä koira irronnut mihinkään vaan kysyi ja kysyi. Hankalahkossa lähetyksessä tuli rima alas. Argh, nyt näitä alkaa tulla jo vähän liikaa!! Sen jälkeen sainkin ihan ok pätkän, kunnes ekalla suorahkolla putkella muljahti polvi todella pahasti (videolla kohdassa 0:52). Tai siis en muista koska olisi viimeksi mennyt yhtä pahasti. Teki kyllä tosi kipeää. Loppu menikin ihan plörinäksi, kun en päässyt enää juoksemaan ja olin ihan väärissä paikoissa sijoittunut. Loppujenlopuksi ei ollut kai tullut kuin se yksi vitonen siitä rimasta. Itse olisin antanut tuon lisäksi kolme kieltoa :D

Polvikin onneksi rauhoittui jäähkälenkillä, joten ei tarvinnut jättää kahta agirataa väliin.
Luomalan eka agi oli muuten ihan kiva, mutta lopussa oli todella järkyttävä loppusuora hallin päästä päähän. Tälle suoralle ei saanut etumatkaa yhtään, kun edeltävälle hypylle oli pakko käydä tönäisemässä ja hiukan myös ottamassa mukaan. Se loppusuora koituikin sitten meidän kohtaloksi. En uskaltanut juosta täysillä pussin ohi, kun pelkäsin koiran tulevan jalkoihin. No siinä pyöriessä ajautui sitten seuraavasta ohi ja hyppäsi sen väärään suuntaan. Vähän harmitti, kun muuten meni ihan kivasti. Yksi vähän pidempi käännös ja alussa en rimojen takia uskaltanut yhtään jarruttaa (yök... jos niitä tarvii jatkossa alkaa varomaan).

Toka agi oli oikeastaan edellinen toiseen suuntaan, mutta keinu oli tuotu heti tokaksi esteeksi. Taas takaamaan sen, ettei ollut mahdollista edetä jos ei koiralla ollut itsenäistä keinua. Mulla ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin luottaa Chilin keinuun ja se toimi. Oli aavistuksen räkäinen, kun itse olin niin paljon edellä, mutta ei virhettä. Vaikeimmassa hyppykuviossa kaarrokset paukkuivat, mutta sain koiran kuitenkin oikeille esteille. Aalta hiukan varasti, enkä näin ollen ollut ihan oikeassa paikassa seuraavaa kuviota ajatellen. Just ja just sain törkkästyä oikealle hypylle, mutta sillä seurauksella ettei Chilillä ollut mitään hajua tulevasta käännöksestä. Kääntyi sitten väärään suuntaan, mutta sain ongittua. Tästä siis nolla ja irtosi vielä voittokin!

Ehkä meillä on sittenkin vielä toivoa! Kuudesta startista jo kaksi nollaa. Aika hyvä saldo meidän nollaprosenttia ajatellen ;) Toivotaan, ettei täältä nyt kuitenkaan ihan ryminällä tultaisi alas.

8 tunnin maaginen raja

Keskiviikkona astuttiin taas yksi askel eteenpäin Chilin eroahdistusprosessissa. Saavutettiin 8 tunnin yksinolo. Kamera ei ollut päällä, joten varmaksi ei tiedetä miten täällä on käyttäydytty, mutta ei Chili ainakaan vaikuttanut yhtään normaalia paniikinomaiselta. Myös torstaina pakon edessä jouduttiin kokeilemaan jotain uutta. Jouduin itse jättämään Chilin yksin kotiin. Kuuntelin hetken oven takana, eikä siinä vaiheessa kuulunut kyllä mitään meteliä. Ei Kili joutunut olemaan kuin vajaa puoli tuntia yksin ja myös J:n tullessa kotiin, oli ihan hiljaista. Erävoitto!

Tiistaina treenattiin ryhmätreeneissä seuraavanlaista rataa:

Ongelmia tässä oikeastaan vain 3-4 välistävedossa. Chili tuli putkesta niin kovalla vauhdilla, ettei jarruttanut yhtään välistävetoon. Näissä treeneissä oli muuten (todella pitkästä aikaa!) mukana possuChili. Varasti lähdöstä ja kulki muutenkin keskisormipystyssä-asenteella. Saatiin kyllä menemään ihan ok, mutta hermot oli koetuksella. "En varmasti jarruta, jos ei huvita" -katsetta ei ihan oikeesti oo kovin pitkään aikaan näkynyt. Liekö sitten ollut liikaa energiaa vai mistä kiikasti.

Keskiviikon Jaakon treeneissä taas oli possuChili poissa. Jee. Saatiin alkuun ihan sairaan hyvin onnistumaan sylivekki-jaakotus. Pääsin paljon pidemmälle siinä tilanteessa, kuin mitä olin kuvitellut. Yhdessä valssikohdassa piti ottaa lähes ihmisnuolityyppisesti, että tuo koira jarrutti. Note to self: älä lähde liian aikaisin alta pois, muuten hyppää pitkäksi!

Jaakko rääkkäsi oikein kunnolla. Jossain aikaisemmissa treeneissä valitin meidän kisamenestystä ja päädyttiin siihen, että tarvisi tehdä treeneissä enemmän nollatreeniä. Ja nyt sitä sitten tehtiin. Jokaisen pysähdyksen jälkeen otettiin alusta. Ja viimisillä kerroilla oli kyllä jalat niin hapoilla, että ei jalka kovin hyvin enää noussut. Vielä nyt, kaksi päivää myöhemminen, on jaloista lähes kaikki lihakset kipeänä :D Mutta tykkään! Tälläistä rääkkiä pitäisi tehdä enemmän.

Huomenna kisaamaan TSAUlle. Viime viikonloppu olikin ihan poikkeuksellinen, kun ei kisattu ollenkaan :) Juhlittiin sen sijaan serkun häitä Itämeren aalloilla. Nyt taas kunnon kisatahti päälle.

Lauantain geimit

Lauantain kisat poikkesivatkin hiukan normikaavasta. Mulla oli kuusi starttia juostavana! Ja myönnän, kunto oli kyllä kovalla koetuksella. Aika nopeasti toisen suorituksen aikana alkoi jalat hapottaa... Osallistujia oli about 20-25, joten sekin toi oman haasteensa kahden koiran ohjauksessa. Ilman minkäänlaista KeMaa tai KePoa sai koko ajan olla lämmittelemässä ja jäähdyttelemässä Chiliä ja Fliitä. En siis kovinkaan monta muiden suoritusta nähnyt!

Ekalla radalla Chili tiputti okserin molemmat rimat. Oikein rämähti päälle. Näitä on nyt viime aikoina tullut harmittavan paljon... Tämän seurauksena tuli sitten seuraavan olleesta aasta ohi. Keinu oli tällä radalla oikein näppärä.

Flii otti kiellon aika radan loppupuolella. Flii kun ei tunnetusti tule putkivetoihin kovin hyvin mukaan, joten vedin sitten vähän liikaa ja tulikin jo edellisestä hypystä ohi. Hmph.

Tokalla radalla oli mielenkiintoinen alkusuora. Linja kolmelta ekalta hypyltä pussiin ei ollut ihan suora, mutta jatkon kannalta piti lähdöstä päästä aika pitkälle. Chili-possu varasti. Olin kyllä jo sillä paikalla kuin piti, mutta jämähdin paikalleni tönäisemään sitä kolmatta hyppyä ja olin näin auttamatta myöhässä jatkosta. Takaaleikkaus (tai ehkä tiukkuudeltaan jopa viskileikkaus) ei ihan onnistunut, vaan Chili kääntyi siltä hypyltä väärään suuntaan. Olin jo ihan varma, että hyppää sen saman takaisinpäin, mutta sain kuin sainkin jotenkin väännettyä sen oikein ja vielä oikeaan päähän putkeakin. Loppurata olikin ihan mallikas. Olin niin iloinen, että kerrankin sain onnistuneen radan, vaikka kaikki ei mennytkään ihan niin kuin suunnittelin. Tältä radalta Chilille siis NOLLA! ja sijoitus suurten pelastusten jälkeen 5.
Tämä oli ainut rata, joka saatiin videoitua.

Fliille myös ihan mallikas nolla, jolla voitti. Sen kanssa meno on Chilin jälkeen pelkkää terapiaa.

Kolmas rata kauhistutti jo etukäteen järkyllä loppusuoralla. Chilppa tuli kolmannesta hypystä ohi. Näitä pitäisi muistaa treenata!! Olin tyhmä ja tein pussin jälkeisen elämän niin kuin muutkin, vaikka jo tutustumisessa se tuntui tosi kököltä. Ja sitä se olikin. Olisi vaan pitänyt luottaa omaan tuntemukseen. Pyörimisten kautta päästiin jatkamaan sille kauhealle loppusuoralle. Chili pyöri varmaan jokaisen esteen edessä, kun omat jalat ei vaan enää jaksaneet. Selvittiin kuitenkin vain sillä yhdellä vitosella.

Flii taas tiputti sen samaisen kolmannen riman. Pussin jälkeiset kuviot tein kuten olin alkujaan ajatellut ja ne toimi tosi loistavasti. Kepeille 180 asteen umpikulmaan lähetin kuin Chilin eikä Flii tietty niitä samalla tavalla hae. Tästä Liisa hermostui ja alkoi räyskimään, joten armahdin itseni siltä karmealta lopulta ja lähdettiin sylikyydillä pois.

Saldona kuudesta radasta vain yksi hylkäys. Ja Chilille kolme tulosta! Happyhappyhappy. Kyllä se ihminen tulee pienestä onnelliseksi.