Lyhyesti loppukuun kisoista: ATT:llä kolme starttia. Eka ja toka kivoja vääntöratoja, mutta parilla lipsahduksella varustettuna, niistä HYL. Kolmas oli sairaan helppo juoksurata, mutta nekin voisi tietty ohjata, eikä antaa koiran valua joka käännöksessä. Tästä kuitenkin nollavoitto.
Salossa viikonlopun aikana 6 starttia. Helppoja ratoja kaikki. Muutamia huolimattomia putkeen lähetyksiä lauantaina ja sunnuntaina rimoja. No niille rimoille löytyi sitten syykin...
Viikko sitten maanantaina Chilillä oli pitkästä aikaa Piira. Ja hyvä, että oli. Mä en itse ollut huomannut noiden sunnuntain rimojen lisäksi yhtään mitään. Chili venyttelee hyvin ja ravaa paljon. Koira vaan ei aikaisemmin ole koskaan ollut noin huonossa kunnossa. Selän lihakset oli krampissa, oikean puolen SI-nivelessä oli pieni lukko, joka oli vetänyt koko oikean puolen jumiin. Lukko saatiin auki ja selkäänkin lisää liikkuvuutta. Hoitona akupunktio, BoT, b-vitamiini, ravilenkit. Ruokavalioon lisättiin myös glycoflex ja nutrolin. Aku-ajat sain vasta heinäkuulle, mutta jo viime viikolla käytiin fysioterapiassa ja tämän viikon torstaina uusiksi. Fyssari totesi myös olevan tiukempi oikealta, muttei mitenkään kovin pahasti. Luonnollisesti jätettiin helatorstain Tampereen kisat väliin. Elättelen toiveita, että ensi viikolla päästäisiin jo treenaamaan ja SM-kisojen iltakisoissa starttaamaan. Torstain fysio kertoo sitten sen, että päästäänkö. Tuplaa ei sitten SM-kisoja varten saatu, mutta ei haittaa. Kunhan vaan pääsen vielä joskus tuon raivottaren kanssa radalle.
Sairastupaan liittyi myös Kooma, joka viime tiistaina kentällä toikkaroidessaan joutui epäonnen uhriksi. Tuuli kaatoi pituuden palikan suoraan pikkuisen oikean etutassun päälle. Kyllä sitä sitten huudettiin ja onnuttiin, mutta mistään kohtaa ei aristanut. Huono onni senkuin jatkui, kun samaa tassua ipana on loukannut ja pariin otteeseen uudestaankin. Ensin väisti vierestä juoksevaa Fliitä ja sitten hepuloidessaan ei päässytkään 10 senttisen kulkusillan päälle vaan kaatui siihen. Tassua on siis aika vaihtelevasti onnuttu ja toisinaan taas ei. Eipä tuon liikkeistä muutenkaan aina ota oikein selvää, kun niin epämääräisesti koikkelehtii, että mikä on ontumista ja mikä vain normaalia pennun liikkumista. Keskiviikkona Chilillä on silmälääkäri, joten jos vielä silloin ontuu niin kiikutan myös Kooman näytille.
Helatorstain kisojen peruuntuessa lähdettiin mökkeilemään. Koomakin pääsi ensimmäistä kertaa Kustaviin. Rohkeahan tuo on kuin mikä. Siellä se mennä viipotti tutkimaan joka paikkaa, eikä sitä ihan hirveästi kiinnostanut missä suunnassa ihmisiä liikkui. Mökillä oli myös jo vanha tuttu Sintti jonka kanssa oli kyllä aika hurjat painit jatkuvasti käynnissä. Postauksen kuvat kehityskuvia lukuunottamatta Kustavista.
Lauantaina koirat oli äidillä hoidossa, kun me kyläiltiin yo-juhlissa. Olivat Raumallakin olleet mökkeilemässä ja reipas tyttö oli myös siellä. Ei vaan millään malttaisi käydä nukkumaan, kun tekemistä olisi niin kovin paljon. No sunnuntai kuluikin sitten pääasiassa nukkuessa.
Autossa Kooma nukahtaa oikeastaan heti, kun sen sinne boksiin laittaa. Ihan loistavaa, että on oppinut rauhoittumaan sinne. Salon kisoissa viettivät boksissa aikaa veli-Einon kanssa ja hyvin sisarukset vielä samaan soppeen sopivat.
Jalkaa Kooma on saanut aika paljon ja painoakin kertyy tasaiseen tahtiin. Korvat elävät ihan omaa elämäänsä, mutta niin kai niiden kuuluukin vielä näin nuorena :o)
Kooma 9 vko, Paino: 4,4 kg
On kirinyt Håpin kiinni. Samoissa luvuissa menee siskokin. Roti on kaikkein kevyin, oli 9 viikkoisena kait rapiat neljä kiloa. Se on myös huono syömään, Håp on perinyt äitinsä ahneuden ja yrittää jo koviun varastaakin ruokaa pöydiltä (ei vielä onnistu onneksi hyppäämään pöydälle asti). Ihania kuvia:)
VastaaPoistaVoi että mikä rääpäle Kooma onkaan, meidän Flip painoi 4,5kg jo tullessaan 7 viikkoisena! Terveisiä meidän laumalta!
VastaaPoista